Pohjoismaat lukeutuvat usein parhaimpiin maihin kestävyyttä ja pientä ympäristövaikutusta koskevissa asioissa, mutta voisivatko ne myös näyttää tietä ilmailun tulevaisuudelle?
Sähköinen lentäminen on vielä lapsenkengissään, ja täysin sähköiset kaupalliset lennot ovat vielä tulevaisuutta, kunnes tekniikka kehittyy tarpeeksi tukemaan niitä ja ratkaisee energiatiheyden aiheuttamat rajoitukset. Tällä hetkellä sähkölennot voivat kestää alle 90 minuuttia ja niiden kantomatka on enintään 500 mailia. Matkustajia ja rahtia lennoille mahtuu vain vähän.
Insinöörit pyrkivät parhaillaan rakentamaan täysin sähköistä 180 matkustajan suihkukonetta, jonka kantomatka rajoittuisi kuitenkin alle 500 mailiin. Tämä tarkoittaa, että ensin sähköistettäisiin lyhyet lennot, ja sitten vasta pitkän matkan lennot.
Elfa Distrelec tutki Pohjoismaiden, eli Tanskan, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Suomen, alueelta lähteviä lentoja, sekä selvitti, mitkä nykyiset lentoreitit voitaisiin toteuttaa sähkölentokoneilla. Joka kuussa Pohjoismaista lähtee yli 300 lentoa, jotka olisi mahdollista sähköistää, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Se edistäisi merkittävästi matkustustapojemme ympäristövaikutuksen vähentämistä.
Nyt kun sähköisen lentämisen aika lähestyy koko ajan, olemme tehneet ennusteen siitä, mitkä pohjoismaiset lennot todennäköisesti toteutetaan kokonaan sähköisesti.
Ei liene yllättävää, että lyhimmät lennot ovat kaikki maan sisäisiä lentoja. Näistä lennoista 90 % tapahtuu Norjan lentokenttien välillä. Ne ovat kaikki alle 40 mailin pituisia ja niiden keskimääräinen lentoaika on alle 35 minuuttia. Kuitenkin niiden matkustajakohtaiset CO2-päästöt ovat noin 30 kg.
Kun yhdellä kaupallisella lennolla on keskimäärin sata matkustajaa, sähköistämisellä voidaan vähentää CO2-päästöjä 3 000 kg jo yhdellä näistä lyhyen matkan lennoista. Kun otetaan huomioon se, miten usein näitä lentoja tehdään, ympäristövaikutus on selvä.
Pisimpiä Pohjoismaista lähteviä lentoja olivat lähinnä kansainväliset lennot. ⅗ näistä lennoista suuntaa esimerkiksi Isoon-Britanniaan, Puolaan, Liettuaan, Luxemburgiin ja Saksaan. Lisäksi ⅕ lennoista oli alueellisia lentoja Ruotsin ja Suomen sekä Islannin ja Färsaarten välillä. Loput ⅕ näistä lennoista olivat itse asiassa pidempiä lentoja Visbystä Skellefteåån, Tanskaan ja Oslosta Bodøøn.
Lento Visbystä Skellefteåån kestää keskimäärin 01:25, ja lennon pituus on 491 mailia. Matkustajakohtaiset päästöt ovat 97 kg. Oslon ja Bodøn etäisyys on 500 mailia, eli sähköisen lennon enimmäispituus. Lentoaika on 01:26 ja CO2-päästöt 99 kg matkustajaa kohden.
Kansainväliset lennot molemmista ovat lyhytkestoisempia kuin nämä pitkät maan sisäiset lennot. Visbyn ja Hampurin välinen matka on 429 mailia, ja keskimääräinen lentoaika on 01:18. CO2-päästöt ovat pienemmät: 88 kg matkustajaa kohden. Lisäksi Oslosta voi lentää nopeammin Hampuriin kuin Bodøøn. Hampuriin on yhteensä 456 mailin matka, lentoaika on 01:21, ja matkustajakohtaiset CO2-päästöt 92 kg.
Analysoimme kaikkia Tanskan sisäisiä reittejä. Selvityksemme mukaan kaikkien lentojen muuttaminen sähköisiksi vähentäisi hiilipäästöjä kuukausittain 4 177,2 tonnia. Eniten päästöjä tuottaa Kööpenhaminan ja Aalborgin välinen lento. Kuukaudessa reitillä on 456 lentoa ja CO2-päästöt ovat 47 kg matkustajaa kohden.
Norjalla on suurimmat hiilipäästöjen vähentämismahdollisuudet. Jos maan sisäiset lennot muutettaisiin sähköisiksi, hiilipäästöt vähenisivät yhteensä 29 038,2 tonnia. Eniten hiilipäästöjä tuotetaan Oslon ja Trondheimin välisellä reitillä, jolla tapahtuu kuukaudessa 709 lentoa ja jonka matkustajakohtaiset päästöt ovat 56 kg.
Tutkimuksemme osoitti myös, että Ruotsi voisi vähentää hiilipäästöjä merkittävästi siirtymällä sähkölentoihin. Kaikki maan sisäiset lennot tuottavat yhteensä 17 260,2 tonnin päästöt kuukaudessa. Eniten päästöjä syntyy lennoilla Tukholman Arlandan kentältä Luulajaan: kuukaudessa yhteensä 2 983,2 tonnia, eli enemmän kuin Islannissa ja Grönlannissa kuukaudessa yhteensä.
Islannissa tuotetaan vähiten hiilipäästöjä maan sisäisillä lennoilla: kuukausittaiset CO2-päästöt ovat siellä yhteensä 1 993,8 tonnia. Eniten päästöjä syntyy Reykjavikin ja Akureyrin välisellä lentoreitillä. Lentoja on keskimäärin 118 ja matkustajakohtaiset CO2-päästöt ovat noin 48 kg.
Grönlanti tuottaa toiseksi vähiten hiilipäästöjä. Sen kuukausittaiset CO2-päästöt ovat 2 390 tonnia 14 lentoreitillä. Eniten päästöjä tuottaa Kangerlussuaqin ja Nuukin välinen lento. Reitillä lennetään 179 kertaa kuussa ja sen matkustajakohtaiset CO2-päästöt ovat 54 kg.
Lopuksi Suomi sijoittui päästöjen määrässä keskitasolle. Kuukausittaiset päästöt ovat 6 263,7 tonnia 17 lentoreitillä, tosin yli puolet päästöistä (4 382,8 tonnia) syntyi viidellä yleisimmällä lentoreitillä. Eniten CO2-päästöjä syntyi Helsingin ja Oulun välisellä reitillä, jolla lentoja oli keskimäärin 264 ja matkustajakohtaiset CO2-päästöt 72 kg.
Lennot, jotka voitaisiin sähköistää Pohjoismaissa, vähentäisivät kuukausittaisia hiilipäästöjä yhteensä 61 123,5 tonnia, mikä vastaa 773 lentokonetta, joiden suurin lentoonlähtöpaino on 79 000 kg täydellä matkustaja-, rahti- ja polttoainemäärällä.
Elfa Distrelec analysoi Pohjoismaista lähteviä käytetyimpiä kansainvälisten lentojen reittejä, selvitti kymmenen eniten päästöjä aiheuttavaa lentoreittiä ja laski, paljonko CO2-päästöjä voitaisiin vähentää joka kuukausi pelkästään sähköistämällä lennot näillä reiteillä.
Suurin hiilipäästöjen aiheuttaja oli itse asiassa Kööpenhaminan ja Amsterdamin välinen lentoreitti, vaikka sillä on keskimääräistä vähemmän lentoja kuukaudessa. Kun otetaan huomioon kaupallisten lentojen keskimääräinen 100 hengen matkustajamäärä, tällä lentoreitillä tuotettu hiilipäästöjen määrä on 2 971,4 tonnia kuukaudessa.
Pelkästään näillä 10 lentoreitillä CO2-päästöjä vähennettäisiin 17 100 500 kg (17 100,5 tonnia) tai 205 206 000 kg (205 206 tonnia) vuodessa, mikä vastaa 2 597 lentokonetta, joiden suurin lentoonlähtöpaino on 79 000 kg täydellä matkustaja-, rahti- ja polttoainemäärällä.
Pohjoismaiden alueelta lähtee kuukausittain yli 100 kansainvälistä lentoa. Vaikka osa näistä reiteistä ei ole yhtä aktiivisessa käytössä (vähimmillään 8 lentoa kuukaudessa), lentotapojemme merkittäviä vaikutuksia ei voida kiistää.
Menetelmät
Lentotiedot ovat peräisin lentoyhteyksistä, ja lentomatkat ja päästötiedot laskettiin lentomatkan laskimella. Sähköisen lennon kantomatka perustuu Pipistrel Alpha Electro -koneen tietoihin.
Hiilipäästöt laskettiin kertomalla matkustajakohtaiset CO2-päästöt sadalla (sata matkustajaa on kaupallisen lennon keskimääräinen matkustajamäärä). Tämä tulos kerrottiin vielä kyseisen reitin kuukausittaisella lentojen määrällä.
